Eilen menin toista kertaa Sketchcityyn. Tunnelma oli jälleen mahtava, ihmiset mukavia, musiikki loistavaa ja piirrokset upeita.
Tällä kertaa ei piirrelty pöydälle vaan isolle vanerilevylle ja siitä tuli loppujen lopuksi enemmän "maalaus/piirros" kun epämäärästä tuhertelua. Noudatin taas samaa logiikkaa kun aina ennemminkin. Ei luonnoksia, ei suunnitelmia, vain tussi paperille ja antaa musiikin johdattaa eteenpäin. Mahmoud piirsi todella värikkään Beatles henkisen teoksen ja Graham väritti koko levyn täyteen pikku-ukkoja.
Tämä työ sai valtavasti huomiota ja mä pääsin mukaan Sketchcity dokumenttiin. Yks jätkä laitto mut kierteleen ympäri tapahtumapaikkaa ja esitteleen mistä töistä ja minkä takia mä tykkäsin. Tosin huomasin, että mun "luova prosessi" tapahtuu suomeksi, eli mun oli hirveen vaikea alkaa puhua englantia 3h intensiivisen piirtämisen jälkeen. Valitettavasti en saanu niin paljoa huomiota, että joku olis tullu tarjoon freelance keikkaa, mutta se johtu ehkäpä taasen siitä, että me lähdettiin aika aikasin pois sieltä. Viimeksikin AD-look-a-liket saapu vasta ysin jälkeen ku muillaki rupes oleen valmiita töitä. Tämä saattoi olla myös mun viimenen Sketchcity tapahtuma Manchesterissa.
Sähköposti on melkein tukossa kun ei koko viikonloppuna päässy tarkistaan postia. Eddie Colemanissa on jatkuvasti jotain ongelmaa internetin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti