Ruoka

Tuomo pyörtyis, jos se näkis miten sottunen mä oon täällä. Näköjään mulla on kaks eri persoonaa, leivänmuruniuhottaja Suomessa ja "mua-ei-sitte-yhtään-huvita-tiskata"-tyyppi Briteissä. Kukaan mun kämppiksestä ei oo oikein talousihminen, joten mun suosikkipäivä on tiistai, jolloin siivoojat tulee siivoon meidän keittiön. Mä oon päässy leivänmurujen suhteen täällä jonkilaiseen Zen-tilaan. Mä oon tullut sinuiksi lukuisten murusten kanssa.

Empun kaveri Elli toi mulle ruisleipää suomesta. Luoja, kuinka sitä on kaivannu. Valkosen leivän syöminen ilman leivänpaahdinta on tuskaa, tuskaa. Muutenki mun ruokavalio koostuu liian paljo mikroaterioista. Osasyynä siihen on se, että meidän jääkaappi on niin uskomattoman pieni, että jos ostais kaikki ateriatarvikkeet erikseen, sinne ei mahtuis mitään.

Ruoka täällä ei oo niin pahaa ku mitä se vois olla. Koulussa en oo syöny (ateria maksaa £2,50 ja sisältää just ranskiksia ja kanankoipia), enkä ulkona, joten en voi sanoa mitään vaikuttavaa brittiläisestä perusruuasta. Kämppiksiltä oon toki omaksunu lukuisia eri tapoja syödä pikaruokaa. Nyt kun kaikilla alkaa rahatilanne huolestuttamaan, niin ollaan päätetty keskittyä enemmän kokkausiltoihin yms. Hollantilainen Daan lupas tehdä meille tytöille lasagnea ens viikolla. Sitä odotellessa...