Rutiinit, tavanomaisuudet ja itsestäänselvyydet suojaavat pienen ihmisen päätä isossa ja ihmeellisessä maailmassa, mutta valitettavasti suomalainen logiikka ei päde Britanniassa. Tässäpä muutamia esimerkkejä.
Kunnallistekniikka: Maa jossa sataa vettä 360 päivänä vuodesta, mutta ei lunta, ei tarvitse tasaisia sileitä asfaltteja tai ojia, koska aurauskalusto ei työskele täällä. Näin ollen täällä ei myöskään näe rullalautailijoita, rullaluistelijoita tai muuta urbaanin kulttuurin rullailuelämää, koska se on tehty mahdottomaksi. Polkupyörää kukaan ei vaivaudu edes omistamaan, koska omistussuhde jää yleensä hyvin lyhytikäiseksi. Jos et itse kuole liikenteen seassa GTA bussien ja taksien alle, niin joku ilomieli pöllii kyllä pyöräsi. Jalkakäytäville ei ole tilaa oikeastaan missää, koska tiet on suunniteltu hevoskärryille. Hevosistahan johtuu myös vääränpuolimmainen liikenne.
Virastot: Suomessa riittää, kun hoitaa asiat hyvin yhden viraston kanssa ja posti ja maistraatti hoitavat muuttuneet osoitetietosi eri paikkoihin. Britanniassa muuttuneen osoitetiedon hoitaa 10 vuotta postia jakanut partaheppu, joka pystyy muistamaan, että tämä henkilö ei asu enää tässä osoitteessa vaan tuossa viereisessä. Briteissä mikään virasto ei vaihda tietoa keskenään, koska ihmiset pelkäävät hysteerisesti identiteettivarkauksia ja muita tietosuojarikoksia. Tämän takia kaikki mikä voi mennä pieleen, myös menee pieleen, aina. Tänään sain City Council of Manchester ilahdutti minua somalinkielisillä ohjeilla, joissa neuvotaa tekemään...öm...jotain?
Kesä: Sitä ei ole. Jos Suomessa onkin laimeammat vuodenajat, kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, niin vuodenaikoja silti on. Manchesterissa on ihana lokakuu, kertaa kaksitoista.
Ihmiset: Suomessa ei ole vaikeaa viettää päivää puhumatta. Täällä se on mahdotonta. Kaupassa, ravintolassa, virastossa, posti- tai maitomiehen kanssa ja kadulla törmää tilanteisiin, jossa väistämättä ajautuu hyväntuulisiin ei-niin-mitenkään-tärkeisiin keskusteluihin hauskojen ihmisten kanssa. On vaikea olla huonolla tuulella, jos tärkeässä viranomaishaastattelussa ko viranomainen alkaa piirtämään kanssasi pilakuvia kollegoista ja soittaa seuraavana päivänä perään ja kertoo työnhakuvinkkejä. Brittejä on pakko rakastaa.
Jäätelö: Sitä ei ole. Tai onhan täällä jäätelöautot, jotka ovat varsin sympaattisia, mutta ei salmiakkijäätelöä! Tahtoo! Ei voi elää ilman! Ben&Jerry'siä saa kyllä jokaisesta kaupasta, mutta ei sitä mitä eniten kaipaa.
Tuholaiset: Jos talo on rakennettu sata vuotta sitten, on hyvin todennäköistä, että alkuperäisiin suunnitelmiin on jäänyt Henri Hiiren kokoisia aukkoja, sinne sun tänne, ympäri taloa. Mä en tykkää Henristä ja Henri ei tykkää musta. Oon yrittänyt houkutella kissaa keittiöön yöksi, jotta Henrin olemassaolo olis olematonta, mutta kissat täällä on vieläki ittepäisempiä ku Suomessa. En tunnu löytävän yhteistä kieltä kun "ksssss, kssss" ei toimi.
Lista saa jatkua myöhemmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti