Kämppisten ihanuus (ja kurjuus)

Meidän teini siivoa meidän keittiötä. Tyttö oli unohtanu perunat suljettuun muovipussiin huoneenlämpöön kahdeksi kuukaudeksi. Me ollaan ihmetelty miten meidän keittiö on niin täynnä kärpäsiä, mutta luultiin sen johtuvan banaaneista, ja ruvettiin ostamaan vähemmän banaaneita. Tänään kurkkasin sinne kaappiin ja nostin roskiin mätää vuotavan homeisen muovipussin täynnä itäneitä perunoita. Haju oli kuvottava, vaikka mun nenä onki tukossa. Nyt tytteli on sitte pyyhkiny koko kaapin ja pesee lattian ja pesee kaikki astiat ja heittelee muita mädäntyneitä ruokia roskiin. Kokemus on paras opettaja, ku muuttaa ekaa kertaa pois kotoa.

Äiti, isä ja Riina tulee tänne huomenna. Toisaalta en haluais siivota meidän keittiötä, että ne näkis millasta täällä normaalisti on. Toisaalta taas odottaessa mulla ei oo muutakaan tekemistä ja keskiviikkona joka tapauksessa siivoojat tulee käymään. Mä oon ihan varma, että tytöt ei tiedä mihin tiskirättiä vois käyttää. En oo koskaan nähny niiden pyyhkivän leivänmuruja pois pöydältä TAI nostavan lattialle pudonneen makaronin /kurkunpalan/ leivänpalan/ suolapähkinän pois roskiin. Suoraan sanoen, mä oon ainut kotitalousorientoitunu ihminen täällä. Mä kyllästyin, että mun ainut pikkulusikka oli aina kateissa, joten ostin niitä neljä lisää. Siinä missä tytöt sottaa muuten vaan, niin mä kokoan aina huomattavan tiskipinon päivän aikana. :)

Heh, J kävi just hakees lattiamopin jostain tosi kaukaa. Huomautin, että meillä on omaki lattiamoppi. "Ai, on vai. En mä ollu koskaan huomannu." Sama juttu kävi uunikintaiden kanssa. "Ai, en mä tienny, että mulla on uunikintaat." No sehän on hyvä, ku me ollaan pyyhkeillä nosteltu juttuja uuniin ja uunista. Mä luulen, että joudun jutteleen teinin kanssa vakavasti taloudenhoidosta. Mä oon muuten tän asunnon kaikista vanhin. Pitää ottaa keittiön lisäksi puheeksi vielä vessapaperit ja hiukset meidän suihkussa.

Kämppisten ihanuus on taas se, että sä et koskaan oo yksin. Jos on ilonen päivä tai surullinen päivä niin kaiken voi jakaa niiden kanssa. Mä koen oloni turvalliseksi täällä tässä seurassa ja meillä on hauskaa keskenämme. On yleinen vitsi, että mä tiskaan aamulla jumalatonta tiskivuorta ja kukaan muu ei osaa tehdä ruokaa ku mä. Kämppisten kanssa voi tehdä kaikkea hetken mielijohteesta tai lähteä vaikka ulos lyhyellä varotusajalla ja näihin tyttöihin voi luottaa. Ei mua oo koskaan tarkotettu yksinasujaksi. Ja vaikka purnaanki nyt leivänmuruista, niin ei ne mua oikeesti haittaa. Taisin jo joskus aiemmin sanoa, että oon päässy jonkinlaiseen zen-tilaan siivoamisen suhteen.