Tosa

Tämän viikon ajan meillä on hoidossa ruskeasilmäinen iso kiltti jättiläinen nimeltä Tosa. Kooltaan ja ulkonäöltään Shetlannin ponia muistuttava koira on pitänyt meidät kiireisenä. Kuolaa ja karvaa on joka paikassa ja kakkaa tulee kuin tehtaasta. Olen myös sitä mieltä, ettei Tosan identiteetti ole ihan kohdillaan. Tuntuu siltä kuin se kuvittelisi olevansa noin 45kg pienempi eläinkappale, niin somasti se aina rojahtaa sohvalle/ sängylle/ vessan oven eteen odottamaan, että tulet vessasta...

Jos koiran omistaminen on joskus edes käynyt ajatuksissa puolen minuutin ajan niin Tosa on saanut ne toiveet hiipumaan jo ensimmäisen kakkalenkin aikana. Ei ole minusta pitämään huolta koirasta 24h vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Koira vaatii liikaa ja minä olen ehdottomasti liian laiska, mutta on Tosan kanssa paljon hyviäkin hetkiä. Ovela pikkukettu kuvittelee, että kukaan ei huomaa jos "vähän tässä kiipeän sänkyyn nukkumaan" kun toinen on nukahtanut. Valitettavasti 50kg kuorsaavaa ja kuolaavaa koiraa on hyvin vaikea olla huomaamatta.

Jos joskus huomaan olevani vanha ja naimaton, niin sitten voin hankkia koiran. Aviomiehessä ja koirassa on paljon samanlaisia piirteitä. Molemmat vievät paljon tilaa sängyssä, kuorsaavat, valloittavat sohvan ja tuijottavat isoilla silmillä, jos lautasella näkyy olevan kasviksia.