Kämppisten ihanuus (ja kurjuus)

Meidän teini siivoa meidän keittiötä. Tyttö oli unohtanu perunat suljettuun muovipussiin huoneenlämpöön kahdeksi kuukaudeksi. Me ollaan ihmetelty miten meidän keittiö on niin täynnä kärpäsiä, mutta luultiin sen johtuvan banaaneista, ja ruvettiin ostamaan vähemmän banaaneita. Tänään kurkkasin sinne kaappiin ja nostin roskiin mätää vuotavan homeisen muovipussin täynnä itäneitä perunoita. Haju oli kuvottava, vaikka mun nenä onki tukossa. Nyt tytteli on sitte pyyhkiny koko kaapin ja pesee lattian ja pesee kaikki astiat ja heittelee muita mädäntyneitä ruokia roskiin. Kokemus on paras opettaja, ku muuttaa ekaa kertaa pois kotoa.

Äiti, isä ja Riina tulee tänne huomenna. Toisaalta en haluais siivota meidän keittiötä, että ne näkis millasta täällä normaalisti on. Toisaalta taas odottaessa mulla ei oo muutakaan tekemistä ja keskiviikkona joka tapauksessa siivoojat tulee käymään. Mä oon ihan varma, että tytöt ei tiedä mihin tiskirättiä vois käyttää. En oo koskaan nähny niiden pyyhkivän leivänmuruja pois pöydältä TAI nostavan lattialle pudonneen makaronin /kurkunpalan/ leivänpalan/ suolapähkinän pois roskiin. Suoraan sanoen, mä oon ainut kotitalousorientoitunu ihminen täällä. Mä kyllästyin, että mun ainut pikkulusikka oli aina kateissa, joten ostin niitä neljä lisää. Siinä missä tytöt sottaa muuten vaan, niin mä kokoan aina huomattavan tiskipinon päivän aikana. :)

Heh, J kävi just hakees lattiamopin jostain tosi kaukaa. Huomautin, että meillä on omaki lattiamoppi. "Ai, on vai. En mä ollu koskaan huomannu." Sama juttu kävi uunikintaiden kanssa. "Ai, en mä tienny, että mulla on uunikintaat." No sehän on hyvä, ku me ollaan pyyhkeillä nosteltu juttuja uuniin ja uunista. Mä luulen, että joudun jutteleen teinin kanssa vakavasti taloudenhoidosta. Mä oon muuten tän asunnon kaikista vanhin. Pitää ottaa keittiön lisäksi puheeksi vielä vessapaperit ja hiukset meidän suihkussa.

Kämppisten ihanuus on taas se, että sä et koskaan oo yksin. Jos on ilonen päivä tai surullinen päivä niin kaiken voi jakaa niiden kanssa. Mä koen oloni turvalliseksi täällä tässä seurassa ja meillä on hauskaa keskenämme. On yleinen vitsi, että mä tiskaan aamulla jumalatonta tiskivuorta ja kukaan muu ei osaa tehdä ruokaa ku mä. Kämppisten kanssa voi tehdä kaikkea hetken mielijohteesta tai lähteä vaikka ulos lyhyellä varotusajalla ja näihin tyttöihin voi luottaa. Ei mua oo koskaan tarkotettu yksinasujaksi. Ja vaikka purnaanki nyt leivänmuruista, niin ei ne mua oikeesti haittaa. Taisin jo joskus aiemmin sanoa, että oon päässy jonkinlaiseen zen-tilaan siivoamisen suhteen.

Rullaluistelu disko

Kuulin pari viikkoa sitte, että Manchesterissa Puressa on joka keskiviikko rullaluisteludisko. Ajatus oli niin mahdoton, että pakkohan sitä oli tänään käydä kokeilemassa. Me oltiin kerranki ajoissa, jonotettiin kymmeneltä oven edessä sisäänpääsyä. Ennen yhtätoista pääsi ilmaseksi sisälle, narikka punnan ja rullikset 3 puntaa. Aika kohtuuhintanen ilta. Rullikset oli sellaset kunnon vanhanajan 4 pyörää ja edessä stoppari, vaaleenpunavalkoset raidalliset retrovehkeet. Ennen rullisten vuokraamista piti allekirjottaa vastuuvapautussopimus, ettei haasta klubia oikeuteen jos kännissä toikkaroi rullilla. Tosin en nähny siellä ketään, joka olis ollu päissään. Rullikset itessään oli jo niin haastavat tappokoneet, ettei siihen tarvita alkoholia sotkemaan. Disko oli pyöree puulattialla varustettu tila, jossa luisteltiin ympyrää 90 luvun parhaiden diskohittien paukkeessa. Ensimmäiset puoli tuntia meni siihen, että oppi luistelemaan ja loppuillasta viimenen tunti siihen, että yritti pysyä pystyssä vaikka kaikki töni, tuuppi ja oli ruuhkasta. Mutta oli ihan kivaa, ainaki tosi erilaista.

Nyt syön "iltapalaa" eli yöpalaa, mun uutta lempiruokaa: Wensleydale (kuulostaako tutulta, ootteko nähny Wallace&Gromittia) juustoa ja makkaraa paahtoleivän päällä.

Sketchcity

Mä oon niin ruvennu rakastaan Manchesteria. Ei Tampereella vaan koskaan järjestetä tapahtumia, jossa ihmiset saa vapaasti viettää sunnuntai-iltansa piirtelemällä pöydille.

Bongasin lehdestä artikkelin, jossa hehkutettiin Contact Theaterin Sketchcity tapahtumaa. Hyvää musiikkia, mielenkiintonen ympäristö, ruokaa ja juomaa ja paljon luovia ihmisiä ympärillä 4 punnan arvosta. Sketchcityn idea on saada kaikki ihmiset kokeilemaan piirtämistä luontevalla tavalla. Baarin jokainen pöytä oli verhottu valkosella lastulevyllä ja joka pöydällä oli iso kasa tusseja odottamassa valkoisen pinnan täyttämistä. Me tultiin Grahamin kanssa onneks niin ajoissa, että saatiin ihan oma pöytä. Sen jälkeen ei sitte juteltukaan seuraavaan 4h, paitsi siinä välissä ku nälkä paisu liian kovaksi ja piti hakea "wedgies" baarista.

Siellä oli ihan pieniä lapsia kieli keskellä suuta piirtämässä pöydälle akryyliväreillä. Oli taidekouluopiskelijoita, jotka valtas kokonaisen seinän omilla elukoillaan. Oikeita graffittitaiteilijoita, jotka spreijas omat tuotoksensa, sunnuntaiteilijoita ja Art Directoreilta (AD silmälasit, visut tietää) näyttäviä tyyppejä, jotka luultavasti metsästi freelancereita. Aivan takuuvarmasti meen sinne uudestaan. On ihan mahtava fiilis, koko ilta liuotin tussin hajussa, niin ei mikään ihme.

Meidän pöytä oli 1mx1m ja 3/4 on piirretty täyteen. Graham ajatteli kysyä, josko me saatas pöytä mukaan ja järkkärit oli tosi ystävällisiä, että ottakaa siitä vaan. Niin me sitte käveltiin läpi Manchesterin keskustan töherryspöytä kainalossa. Pitää vaan ottaa joku ilta uusiks ja täyttää loput valkosesta alueesta. Töhertely on kivaa!

Aivan varmasti tuon tän idean Suomeen. Kyllä TTVO:lla nyt yks töhertelyilta saadaan järjestettyä.

Niin ja ONNEKSI OLKOON KIMI RÄIKKÖNEN!

Siivous osa 2

Me päätettiin Karinin kanssa suursiivota koko kämppä eilisen "siivouksen" jäljiltä. Imuroitiin kaikki pinnat uudestaan ja mä imuroin kaikki popcornit pois mun lattialta (vihdoinki). Tuuletettiin, pestiin lakanat, pyyhittiin pinnat, tiskattiin, laitettiin keittiö nätiksi...

Mä pelasin pajatsoa alakerran pyykkikoneilla jonki aikaa. Ärsyttää ku 10p kolikko pitää syöttää sinne oikeassa kulmassa ja oikealla nopeudella, jotta kone suostuu toimimaan. 2 puntaa eli 3 euroa siitä ilosta, että saat pyykin puhtaaksi.

Nyt pitäis vielä lähteä kauppaan ostaan lihaa. On menny vähä kasvispuoliseksi mun ruokavalio, ku ei jaksa keksiä mitä lihaa sitä pannulla polttais tällä kertaa. Joka päivä vihaan tota uunia enemmän ja enemmän. Paistoin pullia yks päivä ja ne palo mustiksi päältä ja jäi totaalisen raaoiksi alta. Eläkööt rautavastukset uunin sivuilla! Luojan kiitos asteikko on sentään celsiuksina.

Tämä mun ja Karinin kotitalousinto johtuu siitä, että Karinin treffit on tänään täällä. Love is in the air...

Siivous

Keskiviikko on meidän siivouspäivä. Kaksi touhutätiä tulee tänne ja laittaa paikat ojennukseen. Tosin mä oon sen verran reviiritietonen, että mua vaan ärsyttää niiden siivoustapa. Esimerkiksi tänään, menin keittiöön ja ihmettelin miten siistiä siellä onkaa. Sitte muistelin, että meillä oli eilen kyllä armoton läjä tiskiä ja roskaa tossa pöydällä, että missähän ne on. Ajattelin, ettei sillä oo väliä ja rupesin tekeen aamupalaa. Ensimmäiseksi piti koluta kaikki kaapit läpi ja ettiä kattila, sitte sama uudestaan lautasten ja pikkulusikan suhteen. Joka keskiviikko siivoojat piilottelee puhtaat astiat eri kaappeihin ja siinä menee aikaa, kun yrittää ettiä sen kyseisen kaapin. Itseasiassa ne piilottelee kyllä likasetki astiat. Laitoin grillin päälle ja ihmettelin, että minneköhän ne on mun armottoman likasen paistinpannun iskeny. Hetken päästä alko haista kummalle ja kappas, likanen paistinpannu ja likanen puulasta oli siellä grillin SISÄLLÄ. Just. Niinhän sitä siivotaan. Mäki tapaan laittaa pyykit uuniin piiloon. Tulipalolta kuiteski vältyttiin ja joka tapauksessa meidän keittiö on nyt siisti.

Musiikki

Manchester on todella musiikkikaupunki ja täällä on hieman nimekkäämpiä bändejä esiintymässä ku Tampereella. Pari viikkoa sitten oltiin Roadhousessa Oh no onon ja Menomenan keikalla. Kummatkin ihan loistavia! Tulevina kuukausina Underworld, The Cinematic orchestra, Groove Armada, Mika, The Hives, Roisin Murphy, The Chemical brothers, Apocalyptica, Bloc Party ja Kaiser chiefs tekis keikat. Näiden lisäksi täällä on valtavasti "pienempien" bändien keikkoja, joita en oo vielä kuunnellu kauaa, mutta pidän jo siitä mitä oon kuullu. Valitettavasti liput on hintavia, joten keikkakerrat pitää punnita tarkkaan.

Parasta täällä on kuiteski indie. Yks kaveri täyttää mun kovalevyä toinen toistaan ihanimmilla biiseillä ja mun rakkaus indieta kohtaan vaan syvenee. Välillä pitää silti kuunnella Five Corners Quintettia, että voi muistella Suomea. Täällä on hirveästi indie-klubeja joissa on tullut käytyä muutamaankin otteeseen. Aina kun englannin sää saa mielen synkäksi (kuten tänään), niin 24h party people-soundtrack soimaan ja johan alkaa olo parantua.

Oltiin eilen kisailuvisailuillassa ja oltiin tavattoman surkeita. Surkeus johtu mm. siitä, ettei ymmärretty kysymyksiä. Ehkä jätän englantilaiset pubivisailut englantilaisille. Yleistieto Coronation Streetistä on nimittäin aika suppea.

Ensimmäinen kuukausi

Ensimmäinen kuukausi briteissä tuli tänään täyteen. Tämä on myös pisin aika poissa kotoa ja poissa kisulin luota. Aika on kulunu tosi nopeesti ja toisaalta tosi hitaasti. Tuntuu, että Empun synttäreistä olis jo pari viikkoa, vaikka ne oli vasta torstaina.

Kuukauden aikana oon ehtiny tutustua mun aivan ihaniin kämppiksiin. Nähdä ihan uskomattomia tyyppejä eri puolilta maailmaa, eri uskontoja, kulttuureja, tapoja, tottumuksia. Saada paljon uusia kavereita. Tutustua paikalliseen indie kulttuuriin. Shoppailla. Nähdä nähtävyyksiä (Lake district, Bury ym. lähialueet).

Koulu on alkanu ja vauhti on valtaisa. Kunhan vaan pääsen 3D:n kanssa sinuiksi, niin elämä taas hymyilee. Luojan kiitos mulla on kivoja luokkakavereita. Siinäki on oma hyötynsä, että samat ihmiset on samoilla kursseilla, joten paikallisten kanssa on pakko jutella. Ei voi hengata vaan Erasmus-piireissä. Ainaki kielikorva joutuu koville paikallisten kanssa. En tiedä kumpi on vaikeampaa, ymmärtää Ivanin espanjan-englantia vai Johnin manchesterin-sheffieldin-englantia.

Koska telkun kattomis mahdollisuutta ei ole, leffoja tulee katottua enemmän. Onneksi koulun kirjaston DVD hylly on loputon ja netistä saa sen mitä kirjastosta ei. Arki on muutenki aika lepposaa. Tytöt naureskeli mun "uudelle terveelliselle elämälle" viikonloppuna. Nauroivat syystä, mun terveellinen elämä loppu tänään ja laitoin taas pakastelasagnen meidän mikroon (jonka nimi on muuten Steve). Tänään pitäis taas pyykätä ku pikkarit loppuu kaapista.

Vapaa-aika tällä hetkellä menee flunssassa. Sama tauti on kiertäny koko vaihtariporukan läpitte. Muuten käydään uimassa, katotaan leffoja, istuskellaan toisten keittiöissä, juodaan teetä ja joristaan turhista. Joka viikko on aina jotain tapahtumaa. Paikallisen alueen kävelykierros on vielä pahasti kesken. Ilmanen punttisali/ uimahalli on myös varsin suosiossa.

Mutta täytyy myöntää, että paljo tulee istuttua tässä koneen äärellä ja naputettua viestejä messengerissä tai sitte vaan tuijotan facebookkia.

Eli summasummarum ensimmäinen kuukausi on mahtava ja tuntuu käsittämättömältä, että enää on 3kk jäljellä. Tänään on muuten Helmin 1v päivä!

3D

Nyt se tapahtu. Mun tietokoneella on 3D-ohjelma ladattuna ja käynnissä. Hirvittää. Seuraavan kerran kuuletteki musta sitte, ku joku tulee häätään mut tästä asunnosta pois tammikuun lopussa. Tämä ohjelma on ennenki vieny miehiä mukanaan. Punertavat silmät, yöttömät yöt, pizza ja kokis odottaa...

Ruoka

Tuomo pyörtyis, jos se näkis miten sottunen mä oon täällä. Näköjään mulla on kaks eri persoonaa, leivänmuruniuhottaja Suomessa ja "mua-ei-sitte-yhtään-huvita-tiskata"-tyyppi Briteissä. Kukaan mun kämppiksestä ei oo oikein talousihminen, joten mun suosikkipäivä on tiistai, jolloin siivoojat tulee siivoon meidän keittiön. Mä oon päässy leivänmurujen suhteen täällä jonkilaiseen Zen-tilaan. Mä oon tullut sinuiksi lukuisten murusten kanssa.

Empun kaveri Elli toi mulle ruisleipää suomesta. Luoja, kuinka sitä on kaivannu. Valkosen leivän syöminen ilman leivänpaahdinta on tuskaa, tuskaa. Muutenki mun ruokavalio koostuu liian paljo mikroaterioista. Osasyynä siihen on se, että meidän jääkaappi on niin uskomattoman pieni, että jos ostais kaikki ateriatarvikkeet erikseen, sinne ei mahtuis mitään.

Ruoka täällä ei oo niin pahaa ku mitä se vois olla. Koulussa en oo syöny (ateria maksaa £2,50 ja sisältää just ranskiksia ja kanankoipia), enkä ulkona, joten en voi sanoa mitään vaikuttavaa brittiläisestä perusruuasta. Kämppiksiltä oon toki omaksunu lukuisia eri tapoja syödä pikaruokaa. Nyt kun kaikilla alkaa rahatilanne huolestuttamaan, niin ollaan päätetty keskittyä enemmän kokkausiltoihin yms. Hollantilainen Daan lupas tehdä meille tytöille lasagnea ens viikolla. Sitä odotellessa...

Uskonnot

Tämä evankelis-luterilainen on joutunut hämilleen yleistietoutensa heikkoudesta. Luulin, että eri uskontokunnat on mulla hyvin hallussa, mutta näköjään ei oo. Mun kämppikset edustaa ateismia, katolilaisuutta ja seittemännen päivän adventismia. Jälkimmäisimmän uskonnon mukaan possu ja jänis on saastasia elukoita ja meillä onki keittiössä tosi tarkkaa, etten sotke tytön astioita mun possuruuilla. Samaisen uskonnon mukaan maailmanloppu tulee 15 vuoden päästä. Sitä odotellessa...

Naapuritalossa asuu yks semi-juutalainen, jonka kanssa tulee aina joitain väärinkäsityksiä, kun meillä on eri juhlapyhät, enkä muista mitä kaikkea juutalaisuuteen kuuluu. Tämän tyypin kämppiksenä on syvästi kristitty poika, joka ettii nyt ihan tosissaan vaimoa itelleen. Tähän asti ei vaan oo onnannu. 2000-luvun tytöt haluaa seurustella aika pitkään ennen avioliittoa.

Yks hollantilainen kaveri kiidätettiin eilen ambulanssilla sairaalaan. Oli niin heikossa kunnossa, ettei päässy sängystä ylös aamulla. Nyt on ilmeisesti meneillään Ramadan ja mä oon täysin pihalla sen uskonnollisesta merkityksestä. Pari mun islamia tunnustavaa luokkakaveria on ainaki tosi voimattoman olosia.

Mun ystäväpiiristä puuttuu enää Japanin uskontojen edustajat ja buddhalainen, koska yks semi-sikhikin löytyy. Ehkä mä vaan voisin googlettaa yhden illan, että saan taas yleistiedon kartalle.

Eri uskonnot on taas yks syy siihen, että pitää muistaa olla paljo ystävällisempi ja huomaavaisempi, eikä laukoa typeriä vitsejä typeristä possuista yms. Ei oo ennemmin tarvinnu ottaa huomioon mitään Ramadaneja, lestadiolaisuutta, islamia tms. Ilmajoella oli vähä rajattu tää uskonnolinen moniulotteisuus. Kyllä se tästä :)